Tervehdys pitkästä aikaa!!!!

 Hengissä ollaan!!!! 

Paljon on sattunut ja tapahtunut tässä välissä, kun en ole tänne kuulumisia kirjoitellut. Suurimpina tapahtumina mun siirtyminen päätoimiseen yrittäjyyteen, Peikon äkillinen poislähtö sekä nyt yli vuoden dreeverittömyyden jälkeen Pinjan ( synt. 6/2020 ) saapuminen laumaan. Tästä tytöstä tulen kirjoittamaan paljon! Sen verran mahtava pakkaus; hyvässä että pahassa ;) !

Pepin kanssa päästiin muutaman kerran sorsa- ja kyyhkypassiin, minä vielä ainoastaan koiranohjaajana.

Koirat pääsivät myös töihin! Kuvassa sisarukset Tyyne ja Peppi.

Kuvaaja : Sirpa Kynäslahti

Paikallinen koirayhdistys järjesti v. 2017 haulikkoammunta-tutustumiskerran Katinkurun radalla, sen jälkeen homma on lähtenyt lapasesta :) Tutustuin Haulikkokoulun Rannikon alueen kouluttajiin ja olen käynyt molemmat Haulikkokoulut sekä kiväärikoulun. Tähtäimessä tietenkin onnistuneet riistalaukaukset, jahka Pinjan kanssa edetään niin pitkälle. 

Pinja 3kk

Tänään (14.2.) otettu kuva näyttelytreeneistä, Pinja 8kk.

Ollaan siis palattu ja luvassa juttua; Peikon äkillinen poislähtö, dreeverinpennusta metsästyskoiraksi, Haulikkokoulu/ Kiväärikoulu-päivistä, Pepin kuulumisia sekä sivussa seikkailee seniorikissa! 

 

Haaveet kaatuu - kohtutulehdus Pepillä -> sterilointi päivystyksessä

Perjantaina 20.10.2017 Peppi oksensi klo 10.00, aina ahne koira kieltäytyi ruuasta klo 11. Aamulenkilläkin vaan lönkötteli, ei juossut pää viidentenä jalkana, vaikka kävimmekin sänkipellolla. Iltapäivätorkulla koira tuli viereeni ja takapää tuoksahti todella pahalta. Siinä sitten laskin 1+1+1, ja samantien soitto eläinlääkäriin. Perjantaina klo 15.30 ei ole enää mahdollista päästä tutulle oma lääkärille, joten odoteltava oli, että päivystyspuhelin aukeaa klo 16.15.

Päivystyshoitaja sanoi, että heti tänne vaan! Oltiin heti valmiina lähtöön ja päivystyksessä oltiin varmaankin ennen klo 17. Kerroin koiran oireet, lääkäri katsoi ensin ulkoisesti koiran, ja totesi,että siistiltä näyttää. Katseeni varmaan kertoi, etten ole turhaan tullut päivystysaikana lääkärille, joten otettiin vielä tulehdusarvot ja röntgen. No, tulehdusarvot olivat koholla ja röntgen paljasti, että kohdussa tavaraa. Eli KOHTUTULEHDUS!  Eläinlääkäri kysyi; onko pentusuunnitelmia?
- Onhan niitä, mutta jos luonto on toista mieltä, niin minkä sille mahtaa? Lääkäri siihen; " Lääkkeillä voidaan parantaa, mutta pennut olisi sitten tehtävä seuraavasta juoksusta, ja kohtutulehdus yleensä uusii herkästi. Hetken hiljaisuuden jälkeen vastasin; leikataan!

Ristiriitaisissa tunteissa jätin Pepin leikattavaksi ja lähdin ajelemaan kotiin päin, ( he soittavat, kun saan lähteä hakemaan Peppiä kotiin ) mielessäni alkoi soimaan Jore Marjarannan Haaveet kaatuu- kappale.

Tähän asti, minulla oli ollut ruusunpunaisia haaveita, saada ensimmäinen Inkaliinan-pentue maailmaan, mutta toisin kävi...

Pepin sain kotiin muutaman tunnin kuluttua, ja toipuminen sujui todella hyvin. (Ensimmäisen unettoman yön jälkeen= muovikaulus oli liikaa neidille, mun vanhasta pyjamasta tehty paita suoritti haavan suojauksen ) Peppi yritti nuolla haavaa yhden kerran ensimmäisenä iltana, ja kun sille jämäkästi kerroin, että ei käy, se unohti haavan ja antoi sen olla tikkien ajan rauhassa. Joka ilta suihkuttelin haavaa haalealla vedellä, ja haava parani hienosti.

Hyväksytty Taipumuskoe 30.9.2017 Pomarkku

 Kesäkuun taippareiden jälkeen ollaan käyty treeneissä edelleen viikoittain. Peppi on toiminut hienosti koko kesän ajan, niinpä tänään yritettiin koetta uudelleen. Ja kannatti! Pepille  NOU1!
Vesityössä koira ensin empi (mutaranta), mutta lähti kuitenkin uimaan. Hakuruutu tasaisen varmaa Pepin työskentelyä, ja kanijälki oli kuin oppikirjoista! Suoraan jälkeä pitkin kanille, ja palautus suoraan minulle. En voi olla kuin onnellinen.
Tämä tietää nyt mulle kakkukahvitusta muulle treeniryhmälle tiistaina :)
Kiitos Satakunnan Noutajakoirayhdistykselle hienosti järjestetystä kokeesta!


Lopuksi kuvat tiistain 26.9.2017 nome-treeneistä Kauvatsalla, jossa oli venettä ja haulikon ammuntaa myöden lavastettu tilanne. Viimeistelyt sujuivat hyvin, koetta ajatellen.
Kuvat: Pepin kasvattaja, Elina Pruuki.

Taipumuskoe 17.6.2017 Rauma

Pepin kanssa on treenailtu pennusta lähtien taippareihin, jo viime vuonna ilmoitin sen kokeeseen, mutta koepaikkaa ei irronnut, olimme 1.varakoirakkona peruutuspaikalle. Nyt saimme koepaikan Satakunnan Noutajakoirayhdistyksen kokeeseen Raumalle.

Peppi on toiminut treeneissä pääasiassa loistavasti, silloin tällöin on huonompia päiviä, mikä on ymmärrettävää, koska harrastamme elävän eläimen kanssa. No, koepäivään sattui sitten se huono päivä, johon kyllä löysin selityksenkin pienen pohdintojen jälkeen. Pienestä se jäi kiinni, vesinoudot ok, hakumoottori vain hyytyi liian aikaisin, hakuruudusta nousi 4 varista, mutta tuomarin sanoessa, että lähetä koira vaan vielä alueelle, muttei sen tarvi enää etsiä; Peppi eteni noin 10m ja jäi katsomaan minua. Ei sitten päästy enää jäljelle :(  Oliko koira liian fiksu ja ymmärsi ttuomarin sanat? :D :D :D

Positiivinen mieli jäi kuintenkin itselle, Pepille aivan outo paikka ja ranta, mutta silti se työskenteli. Venettä meillä ei treeneissä ole ollut käytössä, niin venettäkään se ei arastellut.

Eli Pepin tuloslistaan haettiin  NOU0 17.6.2017. Uudelleen mennään kokeilemaan!

Loppuun kuvia treeneistä, Kuvaaja Eva Heinikangas.

Dreeveri sairastaa - kystiinivirtsakivet

Talvi on mennyt nopeasti opiskelujen parissa, ja blogin päivitykset ovat jääneet taka-alalle.

1.6.2017 Peikko dreeverin kanssa lähdettiin kiireellä eläinlääkäriin, kun edellisenä päivänä jo huomasin lenkillä, että virtsaaminen kestää ja kestää, mutta pissaa ei tule kuin tipoittain, ja sekin verensekaista. Eläinlääkärissä rtg-kuvat saatiin otettua ilman rauhoitusta, mutta kuvien diagnoosin jälkeen koira rauhoitettiin katetrointia varten. Virtsarakko oli täynnä virtsakiviä, ja muutama kivi oli tukkinut virtsaputken. Eläinlääkärin nopea diagnoosi oli, että kivet olisivat kystiinikiviä. Katetroinnin jälkeen lähdettiin kotiin ja aloitettiin RC:n Urinary Low Purine-ruokavalio. Ohje oli, että jos tukkeutuu uudelleen, leikkaus edessä.

14.6.2017 Se virtsarakko sitten tukkeutui uudelleen, ja leikkausta tekevää lääkäriä oli vaikea saada Porista. 15.7.2017 Rauman Evidensia otti meidät vastaan, koira rauhoitettiin, katetroitiin uudelleen kivet virtsarakkoon ja koira leikkauspöydälle. Leikkauksen tehnyt eläinlääkäri Heidi Halme sanoi, että rakko oli pieniä n. nuppineulan pään kokoisia kiviä täynnä. Kivet lähetettiin analysoitaviksi, ja vastaus tulisi n. 4 vkon päästä, jotta saadaan varmistus kystiinikivistä. Koiran tutkimukset ja operaatio kesti yhteensä 5 tuntia. Luojan kiitos, minulla on koirilla eläinlääkärikuluvakuutukset, joka toimi hienosti suoraveloitusvakuutuksena, eli maksoin ainoastaan omavastuun eläinlääkäriasemalle. Kiitos Rauman Evidensia ja Lähitapiola, koira toipui hienosti leikkauksesta ja tällä hetkellä voi hyvin!

27.7.2017 Tuli kivistä analysointitulos ja varmuus, että ne olivat kystiinikiviä.

Kystiinikivet ovat siis todella HARVINAISIA virtsakiviä koiralla ja kaiken lisäksi PERINNÖLLISIÄ. Olen tässä nyt Googlettanut kesäkuusta lähtien: Kystiinikivet ja Kystinuria, ja tekstit ovat aika karua luettavaa. Loppuelämä käydään siis virtsanäytteiden kanssa tarkistamassa, mikä on tilanne ja syödään vähäpuriinista ruokaa.

Haluan tuoda tämän sairauden rodun harrastajien tietoon, koska olen itse allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen; tuon julki koirissani esiintyvät sairaudet, enkä pimitä tietoa.

Pepin terveystulokset

Täytyy sanoa, että tuo Kennelliiton Oma koira- palvelu nopeuttaa kyllä asioita huomattavasti!
Tänään klo 11.00 meillä oli kuvausaika Ventelälle, Kankaanpäässä. Olin maksanut kuvauslausunnot jo etukäteen oma koiran kautta, ja viralliset lausunnot olivat luettavissa tänään klo 18.04.

Pepiltä kuvattiin virallisesti:
Kyynäret: 0/0
Lonkat: C/C
Ei nivelrikkomuutoksia.

Ja epävirallisena SELKÄ ja kaularanka:
SP0, LTV2 (epävirallinen, Ventelän lausunto)

Minulta pääsi kyllä muutama ilon kyynel, ajellessamme kohti kotia. 2 edesmenneiden nivelrikkokoirien särkyjä sivusta katselleena, nyt voimme Pepin kanssa jatkaa harrastelua hyvillä mielin, ilman pelkoa tulevista säryistä. Niin onnellinen Pepin puolesta!

Kevään treenailuja

 

Keväällä ovat jatkuneet Pepin kanssa taipumuskoetreenailut, kuvissa lokin noutoa vedestä.

Sekä Peikko & Peppi pääsivät huhtikuussa molemmat nuuskuttamaan verijälkeä. Peikon jäljellä vauhtia riitti, monet riistapolkujen ylitykset toivat haastetta, kun pätkä käy kuumana sorkka-eläimiin myös metsällä ollessa. Peppi sen sijaan on saanut itseluottamusta iän mukana paljon, ja jäljestys oli tarkkaa ja rauhallista. Tästä on hyvä jatkaa. 

 

Olen monelle sanonut, että nyt hallussani on huippu parivaljakko. Arki sujuu leppoisasti, ikäero koirilla hyvä, ei valtataisteluita mistään asioista. Molemmat niin eriluontoisia, joten itselle mielenkiintoista tehdä eri asioita erilaisten koirien kanssa. Pepin kanssa aloitettiin juuri Rally-Toko-kurssi. Omaa lajia ei olla vieläkään löydetty, joskin mejä-kokemus Pepin kanssa saattoi iskeä kipinän lajiin molemmille. Saas kattoo, mitä meistä tulee vai tuleeko mitään? Vai harrastetaanko vaan omaksi iloksemme ja nautitaan toistemme seurasta.

Molemmat koirat ovat minulle sopivia kuin "hansikas käteen", joten nautin joka hetkestä niiden kanssa treenaillessa.

Jämijärvi 19.3.2016 (ryhmänäyttely)

 Tuohikorven Onnen Orvokki
(i. FI MVA EE MVA Willowfield`s Bolivar, e. FI MVA Tuohikorven Iines)
 JÄMIJÄRVI 19.3.2016 Tuomari: Paula Heikkonen-Lehkonen
ERI NUK4
" Tasapainoinen, keskikokoinen ja keskivahva narttu. Hyvä pään pituus, erinomainen lapakulmaus. Hyvin täyttynyt eturinta. Hyvä rintakehä. ? pitkähkö lanneosa, leveä reisi. Erinomaiset takakulmaukset, suora selkä. Hieman laineikas karva. "

Dreeveri on liekeissä!

Peikko the pikkumiäs on vihdoin ajava Dreeveri!
Sää: tuulinen, -8 astetta, lunta 1cm.
Tänään Kullaalla hakua 1h45min. Sujuvaa ajoa 60min. Selvitti monta ajoeläimen teettämää kikkakolmosta, ja aina vaan ajo jatkui. Ajoeläintä ei nähty, eikä tien ylityspaikoista nähty jäljistä (vanhaa puuterilunta 1cm.), mutta kommervenkeista päätellen jänis. Koiralle 15,9km. Viikon luontobongaus; ilveksen jäljet.

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Uudenvuoden aattoaamuna pakkasin koirat autoon, ja suuntasimme kohti Lattomerta. Dreeveri tutkan kanssa irti tutkimaan jälkiä ja Peppi uskollisena noutajana pyöri jaloissa.
Ei mennyt kauaakaan kun Peikko lähti omia polkujaan ja herättelyt kajahtivat ilmaan. N. 20min jänis-ajon jälkeen, paluuperän selvittelyssä se vaihtoi kuitenkin ketun jäljille, ja niin alkoi kettuajo. Kettu oli kuitenkin niin paljon edellä, että koiran kunnon loppuessa, se palasi omia jälkiään pitkin takaisin irti lasku paikalle. Koiralle tutkan mukaan 15,3 km. Ajoa yhteensä 95min.

Peikon ensimmäinen oikea kunnon ajo, joten kyllä siitä ajava koira saatiin, vaikka kauemmin kesti, kunnei päästä metsään kovin usein, mutta  niin on uusi harrastus vienyt naista, että metsästyskorttikin on nykyään minulla takataskussa. Tästä se uusi ajatus sitten lähti.... pysykäähän kuulolla! :)

Peppi the kultainennoutaja treenaa edelleen noutajien lajitreenejä, ja ehkä näyttelyihin taas keväällä mennään näyttäytymään.

Koiramaista ja tulosrikasta Uutta Vuotta 2016!