Kuinka voi koiranpentu tuoksua niin huumaavalle?
Kuinka sen nappisilmiä voi vastustaa?
Ja kuinka terävät sen maitohampaat voivatkaan olla?
Peppi saapui sunnuntaina iltapäivällä, Pipsa rakastui vauvaan heti, dreeveri murinan ja tappokatseen kanssa toivotti lapsen tervetulleeksi. Tiukka sana dreeverille, ja se rentoutui saman tien. Peppi oli kotonaan heti, ja niin kuin olen kaikille sanonut, Peppi valitsi minut, joten kai hän ajatteli, että nyt päästiin kotiin. Myös kissa on todennut, että pentu on vaaraton. Kissa kun katsoo pentua päin, niin pentu kääntää pään pois ja laittaa maahan.... :D
Minulla on nyt kesäloma, joten pennun ottamiseen oli otollinen hetki. Sisäsiisteysopetus on jo todella hyvällä mallilla, ollaan käyty koirakentällä katselemassa ja ihmettelemässä. Olen makupalan avulla leikin kautta laittanut pentua "sivulle" ja istumaan, näyttelyseisotusta ja käsittelyoppia..... Nenän käyttöharjoituksia ollaan tehty ihan huomaamatta, ja eikä voi muuta kuin todeta, kuinka fiksu voi 7,5 vk:nen koiralapsi olla. Voisin vaikka väittää, että mitä enemmän koirista tietää, sen antoisampaa pentuaika on! Vai oletko eri mieltä? Noh, myönnän, kuinka helppoa elämä on ollut kahden aikuisen koiran kanssa, joten tämä sisäsiisteysralli on välillä valitettavaa, mutta mitä ahkerampi alussa olet, sitä nopeammin se on ohi .... Peppi siirtyi myös meille tullessaan raakaruokintaan, joten nyt sain uuden haasteen ruokinnankin saralla.
Peppi on asettunut taloon, ja en voi muuta sanoa, kuin että TAITAVA ja AURINKOINEN koiralapsi!
Kiitos Elina ( sekä Sirpa ), että luotit / luotitte Pepin käsiini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti